Etusivu > Historia

Sukuseuran historiaa

Sortavalan Pulli-suku ry perustettiin Helsingissä 22.12.1981. Kolmetoista suvun jäsentä allekirjoitti sukuseuran perustamisasiakirjan ja hyväksyi sille säännöt.

Perustajajäsenet olivat:
Aaro Pulli, Lahti
Heljä Pulli, Helsinki
Toivo Pulli, Lahti
Sirkku Pulli, Lahti
Elma Kuusisaari, Lahti
Pertti Pulli, Turku
Sulo Pulli, Mäntsälä
Anna-Liisa Pulli, Helsinki
Viljo Pulli, Helsinki
Henrik Pulli, Jämsä
Leena Lindholm, Nastola
Mirjami Poikonen, Helsinki
Sirkka-Liisa Söderlund, Helsinki

Perustajajäsenet vasemmalta: Elma Kuusisaari, Sirkku Pulli, Toivo Pulli, Pertti Pulli, Kaija Pulli (ei perustajajäsen, Pertti Pullin vaimo), Heljä Pulli, Aaro Pulli, Anna-Liisa Pulli, Heikki Pulli, Viljo Pulli, Sirkka-Liisa Söderlund, Sulo Pulli, Leena Lindholm, Mirjami Poikonen.

alkuun

Ensimmäinen sukukokous 31.1.1982

Sukuseuran perustamisen jälkeen ensimmäinen sukukokous pidettiin 31.1.1982 Karjalatalossa Helsingissä. Kokouksen osallistujamäärä oli 170 suvun jäsentä.

Kokouksessa hyväksyttiin sukuseuran säännöt, valittiin ensimmäisen hallituksen jäsenet ja vahvistetiin kahden seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. Kokouksen ohessa suvun historiaa esiteltiin pienimuoitoisessa näyttelyssä kuvin ja kartoin. systemaattinen jäsentietojen kerääminen jäsenrekisteriä varten aloitettiin.

alkuun

Myöhemmät sukujuhlat ja -kokoukset:

Sukumatkat

Sukumatka Sortavalaan kesällä 2008
Matkakertomus ja kuvia matkalta

Kesän 2006 sukumatka Sortavalaan

Kesän 2004 sukumatka
Kesän sukumatka tehtiin taas Sortavalaan. Osallistujat olivat taas kovin tyytyväisiä matkaan, vaikka jouduttiin yöpymään eri hotelleissa. Hotellien taso on kuitenkin huomattavasti parantunut ja yöpymispaikat lisääntyneet. Matkalla mukana ollut Pirjo Ihamäki (o.s. Pulli) kirjoitti matkakertomuksen.

Kesän 2002 Sortavalan matka ja Sortavalan ystävien kesäjuhla

alkuun

 

Sukutunnus

  • Sukuseuran hallitus julisti 14.8.1982 sukutunnuksen suunnittelukilpailun.
  • Voittajaksi julistetiin 15.10.1983 Mikko Kieman ehdotus sukuvaakunaksi
  • Pohjoismaiden merkittävin heraldikko Olof Eriksson vahvisti vaakunan heraldisesti oikein suunnitelluksi
  • Vaakuna merkittiin Suomen Heraldisen Seuran rekisteriin 20.8.1989 numerolla 22

 

 

Suomen Heraldisen Seuran antama vaakunaselitys:

"Sinisessä kentässä vasara, johon on vartettu lapionterä; kaikki hopeaa. Kypärä suljettu, hopeinen; kypäränpeite punainen, vuoripuolelta hopeaa. Kypärän koristeena häränsarvet, joiden välissä lyhde ja sivuilla Sortavalan peitset lippuineen; kaikki paitsi liput kultaa."

Vasara, lapio ja lyhde viittavat suvun varhaisiin ammatteihin, maanviljelykseen ja seppä Pulliin, joka on mainittu Käkisalmen läänin asiakirjoissa vuonna 1646. Häränsarvet viittaavat tietoon, että pulli-sana on muinoin tarkoittanut pientä härkää.

Sukulippu

Sukuseuran lippu valmistui keväällä 1996. Se vihittiin juhlallisesti Karjalaisilla Kesäjuhlilla Imatralla saman vuoden kesäkuussa. Lippuun on painettu sukuvaakuna valkoiselle pohjalle.

alkuun

Sukukirjaa

ryhdyttiin suunnittelemaan jo vuosien 1982-83 toimintasuunitelmassa. Kirjan ensimmäinen osa (Heljä Pulli: Sortavalan Pulli-suku I) ilmestyi vuonna 1989 ja toinen osa (Heljä Pulli: Sortavalan Pulli-suku II) 1998.

Perinnevihkoihin

on kerätty suvun jäsenien kertomana, Pulli-suvun pakinoita eli suvun historiaa ja karjalaista perinnettä. Vihkosia on ilmestynyt jo yli kaksikymmentä. Pääsääntöisesti kussakin vihossa on aina yksi tarina.

Perinnekirjat

Ensimmäinen perinnekirja eli numero 1 ilmestyi vuonna 2001, toinen eli numero 2 julkaistiin vuonna 2003, kolmas vuonna 2005, neljäs vuonna 2007 ja se on samalla sukuseuran 25-vuotishistoriikki. Viides Perinnekirja julkaistiin vuonna 2009, kuudes vuonna 2012 (30-vuotisjuhlakirja) ja seitsemäs vuonna 2013. Perinnekirjoihin on kerätty tarinoita suvun asuinsijoilta ja evakkomatkoilta, henkilökuvia ja runoja sekä paljon valokuvia ym. mielenkiintoista materiaalia suvun piiristä.

alkuun

 

Päivitetty: 02.10.2014 Raili Voipio