Etusivu > Sukumatka


Kesän 2006 sukumatka Sortavalaan 1.-3.7.2006

 

Kesämatka Sortavalaan vuonna 2006

Matkan suunnittelu alkoi hyvissä ajoin keväällä, varsinainen lähtö oli perjantaina 1.7.2006 kello 6.00 Tampereen linja-autoasemalta Lahden, Lappeenrannan ja Imatran kautta kohti Sortavalaa. Perjantaiaamu olikin kaunis, aurinkoinen kesäaamu. Kapusimme bussiin, kun matkatavarat oli lastattu ja oli todettu, että kaikki Tampereelta lähtijät olivat mukana. Matka alkoi kohti Lahtea, josta seurueeseen liittyi lisää sukulaisia. Viimeisinä kyytiin nousivat Imatralta matkanjärjestäjä ja opas Eija Myllys ja puolisonsa Juri. Nyt oli koko ryhmä koolla ja matka jatkui kohti valtakunnan rajaa. Matka oli tällä kertaa järjestetty Imatran kautta, jotta oli mahdollista nähdä Laatokan Karjalan maisemia laajemmin kuin Wärtsilästä Sortavalaan välillä.

Tullimuodollisuudet sujuivat tällä kertaa varsin mutkattomasti ja päästiin jatkamaan matkaa.
Ensimmäinen pysähdys Venäjän puolella oli entisessä Ensossa Sorvalin Valinta nimisen kaupan kohdalla. Ajettuamme pätkän Pietariin menevää E18 tietä suuntasimme pohjoiseen Sortavalaa kohti. Matka jatkui Karjalan kannaksella vanhaa Pietari-Sortavala -tietä. Päiväkahvitauko Kiviniemessä Vuoksen rannalla oli todella tarpeen ja virkisti mukavasti. Matka jatkui Käkisalmen kautta kohti Lahdenpohjaa ja Sortavalaa. Ennen Lahdenpohjaa tie muuttui hiekkapohjaiseksi ja nimismiehen kiharat olivat tiheitä kuin pyykkilaudassa. Tästäkin pätkästä selvittiin. Vähitellen maisemissa alkoi näkyä se jylhä kauneus, johon Sortavalan seudulla on totuttu.

Perille Sortavalaan saavuttiin iltakuuden maissa. Majoituimme Hotelli Seurahuoneelle, joka on remontoitu ja vaikutti varsin siistiltä. Illallinen nautittiin Hotelli Kauniin ravintolan terassilla miellyttävässä kesäsäässä. Hotelli Kaunis on uusi rakennus, joka on lähellä Seurahuonetta.

Lauantaiaamu oli kaunis ja aurinkoinen. Luvassa oli suotuisa sää kotiseutumatkaa ajatellen.
Otsoisten uudet asukkaat olivat rakentaneet uutta ja parannelleet talojaan. Rakennusten ympärille oli tehty lisää kasvimaita, mutta myös kukkaistutuksia ja nurmikenttiä.

Käytiin kirjakauppa Ainossa katselemassa, mutta sieltä ei kuitenkaan ostettu mitään, koska venäjänkielen taitomme on kovin vähäinen. Muista kaupoista löytyikin oikein sopivia tuliaisia, jopa häälahjaksi kristallia. Seuraava kohde oli Gogolevin taidemuseo. Sinne saimme myös autonkuljettajan mukaan, ja tilanne näytti normalisoituvan. Gogolevin puuveistokset ovat aina yhtä vaikuttavia. Niistä on valokuvia, mutta valokuvassa ei kolmiulotteisuus näy. Gogolev on tehnyt myös öljyvärimaalauksia ja grafiikkaa, jota myös oli museossa nähtävillä.
Lauantai-iltaa vietettiin illallisen jälkeen Hotelli Kauniin terassilla vilkkaasti keskustellen ja kaunista kesäiltaa ja upeita maisemia ihaillen.

Sunnuntaina oli aamiaisen jälkeen vuorossa matka vanhaan Valamoon. Sinne kuljettiin kantosiipialuksella. Kesäisenä sunnuntaina Laatokka ja sen jylhän kauniit rantamaisemat olivat parhaimmillaan. Valamossa oli opastettu kierros. Sujuvaa suomea puhuva opas kertoi meille Valamon vaiheista sen perustamisesta nykypäivään ja esitteli hyvin asiantuntevasti luostarin pääkirkon ja muita tiloja. Valamossa pääsimme myös seuraamaan pientä musiikinopiskelijoiden kuoroesitystä. Laivarannassa oli matkamuistotori

Aikataulun mukaisesti lähdettiin paluumatkalle koti Sortavalaa, josta lounaan jälkeen lähdettäisiin kotimatkalle Värtsilän kautta. Jo aamulla oli todettu, ettei kuljettaja ollut ajokuntoinen, joten Juri oli järjestänyt paikallisen ammattikuljettajan ajamaan bussin rajalle. Liikennöitsijä kuljetti itse bussia ja liikennöitsijän tytär ajoi henkilöautoa, jossa matkusti myös bussinkuljettaja. Tässä tilanteessa tuntui erityisen helpottavalta päästä Suomen puolelle. Onhan asioiden hoito kotimaassa helpompaa kuin ulkomailla.

Nyt huomaa, että asioiden muistamista helpottaisi vaikkapa matkapäiväkirjan pitäminen. Onneksi matkalla otettiin runsaasti valokuvia. Kaikkein järkyttävimmät ja surullisimmat asiat varmasti haluaakin unohtaa. Kuitenkin tätä ja kahta edellistä sukuseuran matkaa, joilla olemme mukana olleet, muistellessa, päällimmäiseksi nousee ilo. On ollut mukava tavata jälleen jo ennestään tuttuja sukulaisia ja tutustua uusiin. On ollut mielenkiintoista kuulla sukutarinoita ja kuvauksia elämästä Sortavalassa sekä havaita, kuinka eri puolille maata ja maailmaa elämä ihmisiä kuljettaa.

Johanna Pulli

(Lyhennetty versio Johannan matkakeromuksesta, juttu on kokonaisuudessaan julkaistu Perinnekirja 4:ssä)

Bussitunnelmaa Pietari-Sortavala -tiellä
Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajapuomi
Menomatkalla virkistystauolla Vuoksen rannalla Kiviniemessä

Matkalaisia Rötsönsalmella kantaisä Tuomaksen asuinpaikan lähellä

Toivo Pullin sukukunta veneilemässä kotipaikalle Ahvenjärvellä

Ostoksilla kävijät levähtämässä Runonlaulajanpatsaan puiston reunalla

Illallispöydässä ravintola Kauniissa

 

Valamon hautausmaahan tutustumassa

 

Markkinatouhua Valamon laivalaiturin tuntumassa

Päivitetty: 01.07.2007 Raili Voipio